Minäkin sorruin...

No, sorruinhan minäkin. Kaikkien kunnon kansalaisten ja varsinkin koirakansalaisten, pitää omata oma blogi. Tänään siis piti tutustua tällaiseenkin ihmeeseen. Joskos tänne saisi pohdittua useammin tätä maailmanmenoa ja koiramaailman ihmeitä. Annetaanpa tämän nyt olla pahnan pohjimmaisena täällä ja katsotaan, mitä tulevat päivät tuovat tullessaan...

Meidän pimut muuten on jo neliviikkoisia. Nimiä ei ole vieläkään virallisesti keksitty. Toinen on kuin pipari ja toinen pannari. Punaisia kaunottaria ja maitoholisteja ne on.. viihtyvät maitobaarissa hyvin. Itse kun pitäisi syödä, niin maiskutteluksi menee... Tassuillakin on kiva kokeilla ruokaa. Liekö ne kokeilee, ettei oo liian kuumaa? Tuossa ylhäällä on pannari ja alhaalla on pipari. Kuvat voisivat laadullisesti olla parempia, mutta kun pimeys alkaa aamulla, eikä lopu ennen kevättä.

Katsotaan, jos joskus opin ensin tätä käyttämään...